Olen reipas

Ihana kotiviikonloppu. Olen ihan hirveä kotikissa nykyisin. Olin vain ja luin ihania kirjoja. Ihan kolme kappaletta. Lauantai iltana katsoin ystävän kanssa kauhuelokuvia ja haettiin sateessa pitsaa. On vaan niin jännää hakea pitsaa jostain. Tuijotettiin videovuokraamossa elokuvien kansia tunti kunnes valittiin Black Sheep. Oli ihan hauska elokuva. Yleensä tykkään sellaisista missä on kummituksia sillä kummitukset ovat kaikkein pelottavampia.

Sunnuntaina lähdin toisen ystävän kanssa kirpputorille ja kahville. Kirpputorikierros oli pettymys kun mitään ei löytynyt. Kitistiin vaan kalliista hinnoista. En koskaan kehtaisi pyytää mistään mekosa 25e kirpparilla. Kun siellä ois niinkun tarkotus se, että kierrätetään ja ihmiset vois ostaakin niitä. Olin vihdoinkin viime viikolla saanut lyhennettyä joskus muinoin kotoa vintistä löytämäni ruutuhameen ja siitä tuli ihan mahtava. Se on oikeasti matkustanut mukana kangaslaatikoissa viisi vuotta enkä mittään ole jaksanut tehdä. Ah, koulutyttöhame. Olisin pienenä aina halunnut olla sisäoppilaitoksessa kun kaikissa kirjoissa se aina kuulosti niin hauskalta.




En jaksanut yrittää poistaa noita rojuja tuolta taustalta. Täällä asunnossa ei ole yhtään neutraalia kuvauspaikkaa missä ei takana olisi jotain. Kaikkialla on huonekaluja tai seinällä jotain. Ja nyt joku voi tietää kuka olen. Tyhmää.

Mutta siis siitä sunnuntaista, että vaikka kirpputori oli tyhmä niin kahvi oli hyvää ja kakku erityisen hyvää. Nam.