keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Yhteisretki





Sateisessa ja kylmässä kesässä on se hyvä, että kylmälaukkuja myydään nyt hurjan halvalla. Retkeilyä harrastavana r-a-k-a-s-t-a-n uutta ystävääni, pinkkiä kylmälaukkua. Se on mitä parhain säilyttämään viileinä kaikki huumaavat piirakat ja salaatit mitä olen retkelle valmistanut. Ja jäähdyttämään kuohuviinin. mmmmmm. Mahtava on myös vetoketjullinen sivutasku minne voi laittaa pyöränavaimen. Sen hukkuminen rannan hiekkaan olisi hirveintä koskaan.




Tarvitsen eväät rannalle, koska olen siellä aina koko päivän kun kerran sinne asti on jaksanut raahautua. Tämä ihanuus otettiin heti käyttöön ja pakattiin perunasalaatilla ja tomaatti-mozzarellasalaatilla. Ja mansikkamehulla. NAM.














tiistai 29. heinäkuuta 2008

Päivä puistossa

Kesällä on ihaninta viettää aikaa puistoissa ja rannalla. Parasta näissä puistoretkissä on eväät, joita yleensä teen kolme tuntia itse retkeä. Aina pitää olla monenlaisia piirakoita ja salaatteja ja kuohuviiniä. Mutta nytpä meninkin vain kauppaan ja ostin sieltä jotain.

Tässä yksinäisen puistopäivä eväät.






Mukana täytyy olla syötävää eli patonkia ja juustoa, luettavaa ja virkattavaa. Harmi kun en tajunnut etten osaa virkata ja lukea samaan aikaan. Onneksi seuraavana päivänä heti hain kirjastosta äänikirjoja. Voi kuunnella ja virkata.

maanantai 28. heinäkuuta 2008

Kenkiä, kenkiä

Matkalla rannalle päätinkin vähän käydä kaupassa kun siinä ihan matkalla oli ja siellähän oli sitten vaikka mitä. Olen monta kesää vain haaveillen katsonut, kun muut menevät ihanan kevyissa sandaaleissa flipflop ja minä kaikenmaailman ballerinoissa jalat kuin uunissa. En ossaa kävellä sellasilla flipflopeilla lainkaan. Ne ei vaan pysy mun jalassa. Mutta nytpä oli kaupassa sellasia ilmavia, iloisenvärisiä kesäkenkiä jotka pysyy minunkin ihmejaloissani! Aaaah, punaiset kesäkengät. Rantakengät! Niin monen vuoden jälkeen.







Mutta ei siinä vielä kaikki. Samassa kaupassa oli myös täydelliset juuri etsimäni kultaiset juhlakengät. Jos mietityttää miksi joku etsisi kultaisia kenkiä kerron, että ne käyvät yhteen kullanhohtoiseen tyllimekkooni. Vielä kultainen laukku ja kaikki on täydellistä! Joko aivan mahtavan ylilyövän hienoa tai ihan kauheaa. Sen näkee sitten. Mutta nämä kengät! Ne ovat pehmeää nahkaa aivan pienenpienellä korolla, jotta niistä tulisi klipklop-ääni. Ne ovat laadukkaat! Ja ne ovat minun!






Aloitus on hankala

Olen jo vähän aikaa tässä lueskellut muotiblogeja ja vähän salaa haaveillut omasta. Hieman epäilemään on saanut ulkonäkökysymykset. Pitääkö olla pitkä ja laiha, että saa pitää muotiblogia. Tai pieni ja söpö. Minä en ole kumpaakaan, mutta minäkin tahdon leikkiä.